Kaisa sai siis viimein tavata ja tutustuu niihin ihmisiin, joille se on melkeen sokeana puhunu puhelimessa. Vaan Facebookin ja mun kertomien perusteella se on jotenki tienny minkälaisii ne on - paitti sittenyt, ku se pääs vihdoin taoaan ne face to face. Aika hyviksi kavereiks se useampien kaa tuli, mikä on tosiaan hyvä asia. Ei ainakaan tartte pelätä että se ois ihan yksin sillon ku tulee vieraileen mejän koululla - tosin, ei se koskaan tunnu olevan yksin, kaikki tykkää siitä !
Ei tässä sen kummempia oo oikeastaan tapahtunu. Tietty voisin täälläki ilmottaa, et oon tosiaan alkanu käymään tuolla Osviitan puolella, eli siis nuorisotyön osastolla psykologin sekä psykiatrin luona ja huomenna olis sitten uus käynti. Mulla siis on nyt ollavähän ongelmia ja sen sellasta ja psykiatrikin ilmoitti että mulla on selviä masennuksen merkkejä - joita tosin en oo itte ees huomannut, tai osannut tiedostaa, mutta kaipa se on luotettava sitte näihin ammatti-ihmisiin ja alkaa käymään siellä juttusilla aina ilmeisesti kerran viikossa.


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti