Häntä luultiin vahvaksi.
Vaan lopulta tyttö antoi naamionsa valua pois
ja kuiskasi itselleen;
"En jaksa tätä enää."
Mä luulin, että ne kohtaukset ois jo lähteny. Mä oikeasti luulin niin, mutta ilmeisesti olin väärässä. Viimeisen viikon aikana niitä on ollu melkein joka päivä - oon mennyt aina hiljaseks pienestäkin, joskus jopa leikkimielisestä haukusta ja saattanut jopa alkaa itkeen. Myös sillon, ku aloin murehtiin mun kavereiden puolesta. Mä en osaa enää hallita niitä..
Mutta vähän iloisempiin asioihin sitten. Viime tiistaina olikin siis se toimintapäivä ja menin - kuten useimmat varmaan muistaakin - Vuokattiin laskettelemaan. Suurimmaksi osaksi olin siellä Tuulian, Millan, Villen, Jeren, Janinan, Anniinan ja tällästen kaa. Olihan siinä sitten nauramista, ku katto Tuulian ja Millan harjottelua, mutta loppujen lopuksi niillä meni tosi hyvin ! Tai no.. jos ei oteta lukuun sitä, miten Tuulia veti syöksyllä sellasesta verkkoaidasta ojaan, puolentoistametrin paksusesta hangesta pää edellä puuhun. Siinä toki tuli pikkane paniikki, mutta loppujen lopuksi pysty nauramaanki ! (:
Ja sitten tässä on tietty ollu toi viime viikon perjantai, jolloin Tuulia oli meillä kylässä ! Aivan järjetönsä vajotusta ja loppuillasta kermavaahdolla leikkimistä ! Olihan toki Jereki siinä, mut ei siitä sen enempää, eh.
Ja näin loppuun joitain kuvia kuluneilta viikoilta (:
iida kuittaa.
terve lapsi leikkii, sairas ei osaa lopettaa
Tulskutin ♥



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti